Epilepsiasta Yleisesti Tietoa

Tässä on tarkasteltu epilepsian kolmea päätyyppiä. Lisäksi pyrin tässä korjaamaan yleisiä harhaluuloja, mitä olen itsekin bongaillut eri puolilta Internetiä.

POISSAOLOKOHTAUKSET

Joskus on vaikea vetää määritelmää sille, mikä on hyvin lyhyt, koska joillain voi poissaolokohtaukset olla pidempiäkin kuin muutaman sekunnin. Periaatteessa alla listatut kuvaukset ovat lienee lähinnä totuutta:

VIITTEELLISTÄ KUVAUSTA KOHTAUKSESTA:
- Hyvin lyhyitä ja nopeasti ohimeneviä kohtauksia.
- Tämän tyyppinen kohtaus kestää usein lähinnä muutamia sekunteja ja sitä usein luullaan hajamielisyydeksi.
- Vaikea tunnistaa usein kohtaukseksi, yleensä kohtauksen saanut jatkaa siitä, mihin jäi.
- Potilas ei ole tietoinen edes kohtauksesta ellei lue jälkikäteen kohtauksen aikana kirjoittamaansa tekstiä.
- Ennakoivia, saati jälkioireita ei esiinny.
- Kohtaus ei johda kaatumiseen, sillä sähköinen purkaus kohtauspesäkkeessä aivoissa ei leviä koko kehoon.
- Katse voi olla tuijottava, tai voimakasta silmien räpyttelyä voi olla.
- Kasvoissa tai yhden raajan osassa kädessä tai jalassa saattaa olla nopeaa, tahatonta, nykivää liikettä, joka menee ohi pian.
- Toisten näkökulmasta katsoen poissaolokohtauksen saanut vaikuttaa "miettivän jotain".


Ensiapua ei tarvita, toisaalta toisten tulisi ymmärtää, ettei henkilö pelleile esim. koulutunnilla. Kohtauksista voi olla tarpeen silti puhua lääkärille, jos niitä alkaa tulla usein ilman syytä.

TAJUNNANHÄMÄRTYMISKOHTAUKSET

Potilas vaikuttaa sekavalta, hän kuulee yleensä toiset, muttei voi vastata lainkaan tai toistaa samaa sanaa. Liikkuminen joko on tai ei ole päämäärätöntä, voi esiintyä vaatteiden nypläystä ja käsien hierontaa. Voi olla myös silmälasien jatkuvaa koskettelua, nappien tai vaatteen osan nypläystä, ovien avaamista ja sulkemista. Älä yritä estää kohtauksen saaneen kulkua, sillä hän hyvin todennäköisesti vastustaa sinua ja voi jopa lyödä. Yleensä on tarpeen varoen ohjailla potilasta niin, ettei tämä kolhi tai lyö päätään. Tilanteen mukaan potilas on syytä ohjailla makuulle tai istumaan ja katsoa, että hän hengittää.

VIITTEELLISTÄ KUVAUSTA KOHTAUKSESTA:
- Olemus voi vaikuttaa humalaiselta.
- Älä estä liikkumista, koska potilas muuttuu tällöin vihamieliseksi ja voi jopa lyödä sinua (hän ei normaalisti muista, että löi edes ketään eikä siten ole vastuussa teoistaan koska kyse on sairaskohtauksesta).
- Tarkoituksettomia, "automaattisia" liikkeitä voi esiintyä (päämäärätöntä kävelyä, käsien hieromista, saman sanan tai lauseen toistelua, vaatteiden nyppimistä, ovien availua ja sulkemista; maiskuttelua tai puremisliikkeitä).
- Ylempänä mainittu voi myös esiintyä niin, että yllättäen henkilö ei "muista" jotain tuttua komentoa tai asiaa esimerkiksi ollessaan tietokoneen ääressä.
- Anna kohtauksen mennä ohi itsestään.
- Kohtaus kestää noin minuutin tai pari, joskus viisikin minuuttia tai pidempään.
- Kohtauksen saanut voi vaikuttaa sekavalta, eikä ole ihan selvillä ympäristöstään.
- Monimuotoiset paikalliset kohtaukset voivat edetä yleistyneiksi tajuttomuus-kouristuskohtauksiksi.

ENSIAPU:
1. Ole kohtauksen saaneen lähellä ja yritä tarvittaessa varoen ohjailla kohtauksen saanutta niin, ettei hän vahingoita itseään kohtauksen aikana.
2. Älä yritä estää potilaan liikkumista, sillä hän todennäköisesti vastustaa sinua.
3. Anna kohtauksen mennä ohi itsestään.
4. Älä poistu kohtauksen saaneen läheltä ennen kuin kohtaus on ohitse täysin. Anna hänen levätä tai nukkua, kunnes hän on täysin toipunut.


TAJUTTOMUUS-KOURISTUSKOHTAUKSET (GRAND MAL)


Tooninen vaihe:
- Äkillinen tajunnan menetys.
- Kaatuminen.
- Huuto ja ääntely, joka johtuu kurkunpään lihaksiston kouristelusta.
- Vartalo jäykistyy.
- Ohimenevä hengityskatkos, ei välttämättä aina.
- Kieli tai poski voi jäädä hampaiden väliin, jolloin suusta saattaa tulla verta.

Klooninen vaihe:
-
Lihaskouristukset ja lihasvelttous vuorottelevat, käsien ja/tai jalkojen nykimistä esiintyy.
- Vaahtomaista sylkeä valuu, tai saattaa valua suusta.
- Hengitys voi salpautua muutamaksi sekunniksi ja iho muuttuu sinertäväksi.
- Tajuttomuus-kouristuskohtaus kestää yleensä 1-3 minuuttia.

Kohtauksen jälkeen:
-
Hengitys palautuu.
- Potilas tulee tajuihinsa, ei välttämättä pysty puhumaan heti.
- Ohimenevää sekavuutta ja/tai jälkiuni.
- Oksentelua voi olla tai tahatonta virtsan tai ulosteen karkaamista. (Ei kaikilla.)

ENSIAPU:
1. Ole rauhallinen, kohtaus ei ole vaarallinen normaalisti eikä siihen liity kipuja.
2. Auta kohtauksen saanut makuulle heti, kun mahdollista.
3. Siirrä kovat ja terävät esineet kauemmas, laita pään alle pehmuste jos mahdollista.
4. SUUHUN EI SAA LAITTAA MITÄÄN, KOSKA HENGITYS VAIKEUTUU!
5. Älä yritä estää liikkeitä tai kouristelua, tiedän itse varsin hyvin epileptikkona, että epilepsiapotilas voi kohtauksen aikana reagoida arvaamattomasti (jopa vihamielisesti) jos liikkumista yritetään estää.
6. Ota pois silmälasit, että ne eivät hajoaisi ja avaa kiristävät vaatteet.
7. Kohtauksen mentyä ohi (normaalisti alle viidessä minuutissa) käännä pää sivulle.
8. Ole lähellä, kunnes potilas on täysin tajuissaan ja kerro hänelle, mitä tapahtui.
9. Anna potilaan levätä jonkin aikaa.
10. Älä anna juotavaa tai syötävää ennen kuin potilas on täysin virkeä ja herännyt, sekä vastaa kysymyksiin.
11. Jos kohtaus kestää yli 5 minuuttia; uusiutuu ennen kuin edellinen on mennyt ohi, tai potilas on loukannut itsensä kohtauksen aikana, toimita potilas lääkäriin tai kutsu paikalle ensiapuyksikkö soittamalla hätänumeroon.
12. Jos kohtauksia tulee hoitotasapainosta riippumatta ja useista lääkekokeiluista huolimatta, niin luehan tämä artikkeli. Kaipaamasi tietous on sivun alaosassa.

JA MUUTA ASIAA MYÖS:
Kannattaa muistaa, että kuka tahansa normaali ihminen voi saada epileptisen kohtauksen esimerkiksi suuren stressin, liiallisen valvomisen, runsaan alkoholinkäytön, krapulan tai aivotärähdyksen seurauksena. Näissä epikohtauksen ilmeneminen riippuu siitäkin, että missä osassa aivoja sähköinen purkaus tapahtuu. Epikohtauksen osuessa "normaalille" ihmiselle jostain syystä, kohtaus voi esim. näkyä niin, että henkilö toistaa samaa lausetta tai samoja asioita, tai yhtä hyvin voi myös toistaa samaa asiaa kirjoittamalla, mikäli on tietokoneen äärellä, tämä kuitenkin on tahatonta.

Samalla epileptikolla on yleensä erilaisia kohtauksia elämänsä aikana. Lisäksi eri epileptikoille tarvitaan eri lääkitysmuoto. Nykyisin myös on käytetty epilepsian hoitoon vagushermostimulaattoria. Minullekin on tästä vagushermostimulaattorista mainittu ja sain siitä parit esitteet neurologilla käynnin jälkeen alkuvuodesta 2019. Itsellä epilepsia todettiin lapsuusiällä, jokin aika sitten talvella sattuneen autokolarin jälkeen, missä auto ajoi suoraan lumipenkkaan. Silloin olin vielä nuori lapsi ja olin tapahtuma-aikaan turvaistuimessa, joka halkesi hieman kirjoitettujen taustatietojen perusteella.

Todennäköisesti minulle epilepsia on tullut siinä autokolarissa, lievän aivotärähdyksen aiheuttamana pään ehkä heilahtaessa eteenpäin törmäyksen aikana. Sillä oma epilepsiatyyppini oli 2000-luvulla diagnisoitu niin erilaiseksi, kuin millaisena se on esiintynyt isälläni joskus. Tämä autokolari sattui 1980-luvun alkupuolella.

LÄHTEET:
http://www.epilepsia.fi/files/1243/ensiapuesite.pdf

epilepsia.fi