Epilepsiasta Yleisesti Tietoa
Tässä on tarkasteltu epilepsian kolmea päätyyppiä. Lisäksi pyrin
tässä korjaamaan yleisiä harhaluuloja, mitä olen itsekin bongaillut eri
puolilta Internetiä.
POISSAOLOKOHTAUKSET
Joskus on vaikea vetää määritelmää sille, mikä on
hyvin lyhyt, koska joillain voi poissaolokohtaukset olla pidempiäkin
kuin muutaman sekunnin. Periaatteessa alla listatut kuvaukset ovat
lienee lähinnä totuutta:
- Hyvin lyhyitä ja nopeasti ohimeneviä kohtauksia.
- Tämän tyyppinen kohtaus kestää usein lähinnä muutamia sekunteja ja
sitä usein luullaan hajamielisyydeksi.
- Vaikea tunnistaa usein kohtaukseksi, yleensä kohtauksen saanut jatkaa
siitä, mihin jäi.
- Potilas ei ole tietoinen edes kohtauksesta ellei lue jälkikäteen
kohtauksen aikana kirjoittamaansa tekstiä.
- Ennakoivia, saati jälkioireita ei esiinny.
- Kohtaus ei johda kaatumiseen.
- Katse voi olla tuijottava, tai voimakasta silmien räpyttelyä voi olla.
- Kasvoissa tai yhden raajan osassa kädessä tai jalassa saattaa olla
nopeaa ja tahatonta, nykivää liikettä, joka menee ohi pian.
Kannattaa myös muistaa,
että Suomessa poliisit ja vartijat ovat niin pöhlöjä, etteivät tajua
normaalisti lainkaan, miten epileptikoita kuuluu hoitaa kohtaustilanteen
aikana. He voivat jopa luulla epileptikoita vaikka kehitysvammaisiksi,
häiriköiksi tai juopoiksi!
Ensiapua ei tarvita, toisaalta toisten tulisi ymmärtää, ettei henkilö
pelleile esim. koulutunnilla. Kohtauksista voi olla tarpeen silti puhua
lääkärille, jos niitä alkaa tulla usein ilman syytä.
TAJUNNANHÄMÄRTYMISKOHTAUKSET:
Potilas vaikuttaa sekavalta,
hän kuulee yleensä toiset, muttei voi vastata lainkaan tai toistaa samaa
sanaa. Liikkuminen on päämäärätöntä, voi esiintyä vaatteiden nypläystä,
käsien hierontaa, silmälasien jatkuvaa koskettelua, nappien tai vaatteen
osan nypläystä, ovien avaamista ja sulkemista. Älä yritä estää
kohtauksen saaneen kulkua, sillä hän hyvin todennäköisesti vastustaa
sinua ja voi jopa lyödä sinua. Yleensä on tarpeen varoen ohjailla potilasta
niin, ettei tämä kolhi tai lyö päätään. Tilanteen mukaan potilas on
syytä ohjailla makuulle tai istumaan ja katsoa, että hän hengittää:
- Olemus voi vaikuttaa humalaiselta.
- Älä estä liikkumista, koska potilas muuttuu tällöin vihamieliseksi ja
voi jopa lyödä sinua! Hän ei normaalisti muista, että löi edes ketään
eikä siten ole vastuussa teoistaan koska kyse on sairaskohtauksesta.
- Tarkoituksettomia,
"automaattisia" liikkeitä voi esiintyä. Päämäärätöntä kävelyä, käsien
hieromista, saman sanan tai lauseen toistelua, vaatteiden nyppimistä,
[komeron]ovien availua ja sulkemista; maiskuttelua tai puremisliikkeitä.
- Anna kohtauksen mennä ohi itsestään.
- Kohtaus kestää noin minuutin tai pari, joskus viisikin minuuttia.
- Kohtauksen saanut voi vaikuttaa sekavalta, eikä ole ihan selvillä
ympäristöstään.
- Monimuotoiset paikalliset kohtaukset voivat edetä yleistyneiksi
tajuttomuus-kouristuskohtauksiksi.
- Huomaa! Jos kohtauksen saanut kirjoittaa jotain tekstiä, niin siinä ei
yleensä ole mitään järkeä, anna tilanteen rauhoittua silloinkin!
ENSIAPU:
1. Ole kohtauksen saaneen lähellä ja yritä tarvittaessa varoen ohjailla
kohtauksen saanutta niin, ettei hän vahingoita itseään kohtauksen
aikana.
2. Älä yritä estää potilaan liikkumista, sillä hän todennäköisesti
vastustaa sinua.
3. Anna kohtauksen mennä ohi itsestään.
4. Älä poistu kohtauksen saaneen läheltä ennen kuin kohtaus on ohitse
täysin. Anna hänen levätä tai nukkua, kunnes hän on täysin toipunut.
Joillain epileptikoilla voi tajunnanhämärtymiskohtauksia tulla
useita peräkkäin. Usealla tarkoitan itse noin 5-15 peräkkäistä tai lähes
peräkkäistä pätkäisyä. Niiden pituus on vaihteleva, eikä tämmöisen
poissaolokohtaussarjan ohi mentyä henkilö yleensä muista edes
kaikkea, mitä poissaolokohtaus-sarjan aikana tapahtui.
Poissaolokohtaussarjan mentyä ohi saattaa henkilö ihmetellä, miksi hän
teki
jotain mielestään outoa.
TAJUTTOMUUS-KOURISTUSKOHTAUKSET (GRAND MAL):
Tooninen vaihe:
- Äkillinen tajunnan menetys.
- Kaatuminen.
- Huuto ja ääntely, joka johtuu kurkunpään lihaksiston kouristelusta.
- Vartalo jäykistyy.
- Ohimenevä hengityskatkos, ei välttämättä aina.
- Kieli tai poski voi jäädä hampaiden väliin, jolloin suusta saattaa
tulla verta.
Klooninen vaihe:
- Lihaskouristukset ja lihasvelttous vuorottelevat, käsien ja/tai
jalkojen nykimistä esiintyy.
- Vaahtomaista sylkeä valuu suusta.
- Hengitys voi salpautua muutamaksi sekunniksi ja iho muuttuu
sinertäväksi.
- Tajuttomuus-kouristuskohtaus kestää yleensä 1-3 minuuttia.
Kohtauksen jälkeen:
- Hengitys palautuu.
- Potilas tulee tajuihinsa, ei välttämättä pysty puhumaan heti.
- Ohimenevää sekavuutta ja/tai jälkiuni.
- Oksentelua voi olla tai tahatonta virtsan tai ulosteen karkaamista.
(Ei kaikilla.)
ENSIAPU:
1. Ole rauhallinen, kohtaus ei ole vaarallinen normaalisti eikä siihen
liity kipuja.
2. Auta kohtauksen saanut makuulle heti, kun mahdollista.
3. Siirrä kovat ja terävät esineet kauemmas, laita pään alle pehmuste
jos mahdollista.
4. SUUHUN EI SAA LAITTAA MITÄÄN!
5. Älä yritä estää liikkeitä tai kouristelua, tiedän itse varsin hyvin
epileptikkona, että epilepsiapotilas voi kohtauksen aikana reagoida
arvaamattomasti (jopa vihamielisesti) jos liikkumista yritetään estää.
6. Ota pois silmälasit ja avaa kiristävät vaatteet.
7. Kohtauksen mentyä ohi (normaalisti alle viidessä minuutissa) käännä
pää sivulle.
8. Ole lähellä, kunnes potilas on täysin tajuissaan ja kerro hänelle,
mitä tapahtui.
9. Anna potilaan levätä jonkin aikaa.
10. Älä anna juotavaa tai syötävää ennen kuin potilas on täysin virkeä
ja herännyt.
11. Jos kohtaus kestää yli 10 minuuttia; uusiutuu ennen kuin edellinen
on mennyt ohi, tai potilas on loukannut itsensä kohtauksen aikana,
toimita potilas lääkäriin tai kutsu paikalle ensiapuyksikkö.
12. Jos kohtauksia tulee hoitotasapainosta riippumatta ja useista
lääkekokeiluista huolimatta, niin
luehan tämä artikkeli.
Kaipaamasi tietous on sivun alaosassa.
VOIKO VIRANOMAISTEN KANSSA TULLA
ONGELMIA?
Loppujen lopuksi todettakoon,
että riippuu ihan viranomaisistakin! Jotkut vartijat ja poliisit ovat
niin tyhmiä oikeastikin, että luulevat epilepsiakohtauksen saanutta
henkilöä juopoksi tai häiriköijäksi, vaikkei kyse ole kummastakaan!
Tiedän myös tapauksen, missä kerran eräs kakkostyypin diabetesta
sairastanut mies laitettiin joksikin aikaa vankilaan. Joten ei ole siis
lainkaan mahdotonta, että epilepsiaa potevat kohtaavat vaikeuksia omassa
arjessaan, kun asioivat vaikkapa kaupassa. Vika ei ole epileptikon,
koska hän ei ole kohtauksen aikana juridisesti vastuussa teoistaan. Eikä
kohtauksen saanut yleensä edes muista jälkikäteen, että olisi lyönyt
jotain sivullista, koska hän ei ole ollut kohtauksen aikana tietoinen
ajasta ja paikasta.
Sanon esimerkkinä, että vuosia sitten minuakin eräs Jämsäläispoliisi
luuli kehitysvammaiseksi, koska minulla oli tuolloin vielä aspartaamista
johtunutta kuunaamaisuutta (eli kasvot pyöreät kuin kuu-ukolla). Eikä
olisi mahdotonta, vaikka poliisi sanoisi epilepsia kohtauksen saaneelle
tyyliin: "Aikuinen mies siinä kehtaakin kiukutella!" Sillä
oikeasti he (poliisit) eivät ymmärrä tiedonpuutteen takia, mitä on
epilepsia?
LÄHTEET:
http://www.epilepsia.fi/files/1243/ensiapuesite.pdf
epilepsia.fi